Eniten ongelmia on ollut kuvien kanssa. Niita en ainakaan viela pysty laittamaan tanne laheskaan niin paljon kuin haluaisin, mutta yritan keksia jonkin ratkaisun tahankin asiaan.
Alla on kuva Grand Canyonilta. Se oli Amerikan-turneemme paakohde ja sen naimme ja koimme paikan paalla. Sinne ei mennakaan ihan tuosta vaan iltapaivaretkelle, silla matka autiomaan poikki on pitka eika teitakaan mene kanjonille kuin kaksi. Tai no, ehka jostain, mutta ei meidan kartallamme.
Intiaanit omistavat maan, jolla kanjonin varsinainen nakoalapaikka sijaitsee. He ovat rakennuttaneet sinne taustalla nakyvan Skywalkin, lasisen, tyhjan paalla olevan katselupaikan. Me emme uskaltautuneet sinne, silla reunallakin huimasi ihan tarpeeksi. ja kuten kuvasta nakyy, kaiteita ei tunneta, mutta pohjattomia rotkoja loytyy sen edesta.
Matkamme on sujunut kaikin puolin hyvin. Maailman pienuus tuli todettua heti alkuun, silla Atlantin yli Koopenhaminasta meita tuoneessa koneessa oli stuerttina muuan Jens (en ole ihan varma nimesta), jota olin mennaviikolla katsellut Suomen televisiosta Arvostele mun illallinen -ohjelmassa. Miehen tyokaverit eivat olleet tienneet Jensin tv-esiintymisesta ja kun se sitten meidan toimestamme paljastui, koneen takaosassa riitti naurua.
Chigagon lentokentalla jonotimme kaksi tuntia passintarkastukseen. Emme suinkaan siis olleet yksin. Muuan nainen ehka ajatteli olevansa, silla han kiljaisi yhtakkia, etta onko taalla ketaan muuta joka on menossa jatkolennolle. Koko lauma ilmoittautui yhteen aaneen. Mekin ehdimme juuri ja juuri Los Angelesin koneeseen, vaikka Raine joutui viela passintarkastuksen jalkeen tunniksi maahantuloviranomaisten syyniin.
Vietimme Los Angelesissa pari paivaa ja kavimme katsomassa muun muassa Hollywoodia. Sitten vuokrasimme auton ja suuntasimme Las Vegasiin ja sita kautta Grand Canyonille. Navigaattori oli korvaamaton apu, kun ajoimme suurkaupungin halki kohti moottoritieta.
Runsaan viikon aikana ajoimme noin 2000 mailia - nyt puhutaan maileista, kun Ameriikassa kerta ollaan. Naimme paljon vuoria, todella paljon autiomaata ja paljon kurjia, pienia asumuksia. Heti Los Angelesin ulkopuolella kaupungit muuttuivat lahes hokkelikyliksi, pienet kaupungit jopa enemman tai vahemman hylatyn oloisiksi. Yleisin asunto ihmisilla naytti olevan eraanlainen asuntovaunu, motorhome. Pihat olivat taynna rojua ja yleisvaikutelma oli varsin epasiisti. Amerikkalainen unelma ei nayttaytynyt ennen kuin vasta Californian Tyynen meren rannikolla lahella Los Angelesia.
Seuraava kuva on Grand Canyon Ranchilta. Se on parikymmenta mailia ennen kanjonia ja todellakin ainoa paikka, jossa voi olla yota ennen kanjonilla sijaitsevaa toista ranchia. Meilla oli onnea, kun satuimme tanne valoisaan aikaan ja saimme yopaikaksemme oman pienen cowboymajan. Tama oli hauskin paikka, jolla koko reissulla olimme. Tapasimme taalla muun muassa enemman tai vahemman aidon cowboyn nimelta Casey Adams, joka on levyttanyt lukuisia kantrilevyja. Han viihdytti meita seka illallisella, myohemmin illalla ulkona leirinuotiolla etta taas heti aamulla aamiaispoydassa. En olekaan ennen juonut kahviani kitaran ja huuliharpun saestyksella.
Olimme aikoneet kayda myos Yosemiten luonnonpuistossa. Olimme jo matkalla sinne, kun huomasimme ilmoituksen, jonka mukaan tie oli suljettu lumen takia. Siina vaiheessa olimme aika ylhaalla vuoristossa, lunta oli jo joka puolella runsaasti ja autossamme tietysti kesarenkaat. Kaannyimme takaisin ja olimme helpottuneita, kun paasimme ennen pimean tuloa seuraavaan majapaikkaan. Pimea tuli aikaisin, putosi nopeasti ja oli todella pimeaa.
Rannikolla ajoimme California 1-tieta pitkin, joka oli kaunis mutta vaarallisen tuntuinen. Se onkin usein suljettuna maanvyoryjen takia, mika oli helppo uskoa, kun katsoi kukkuloiden rinteita.
Tanaan lopetan paivityksen tahan. Pelkaan koko ajan, etta tama vaivalla luotu, hauras yhteyteni katkeaa, enka saa tatakaan nakyviinne.
Jos sen verran viela, etta yleisvaikutelmaksi Los Angelesista jai iso ja vahemman mielenkiintoinen. En lahtisi sinne pitkaksi viikonlopuksi enka viikoksikaan. hauska ostospaikka se on ja esimerkiksi naissseurueille siina mielessa hyva: paljon erilaisia vaatekauppoja, siis erilaisia kuin Suomessa. Hinnat olivat edullisia, rippuu tietysti kaupasta.
Huomiseen. Toivottavasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti