Näytetään tekstit, joissa on tunniste Klikkaa mua. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Klikkaa mua. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Kuinka Ellan käy?

Voi, kun minä tykkään tiistai-iltaisin tulevasta Klikkaa mua -sarjasta! Johanna Vuoksenmaa on huippuhyvä käsikirjoittaja ja osaa ohjatakin näemmä.

Sarjassa keski-ikäinen yksin- ja yhteishuoltajaäiti Ella yrittää etsiä itselleen miestä netin deittipalstojen kautta. Joka jaksossa hän tapaa yhden ehdokkaan ja kaikki ovat tietysti tähän mennessä olleet pettymyksiä. Ella ei itsekään ole aina niin fiksu: hän ei yhtään epäillyt, etteikö vain öisin tavattavissa oleva ja salaisen puhelinnumeron taakse kätkeytyvä heppu olisi kuitenkin pohjimmiltaan ollut kunnon mies...


Vaikka sarja on hauska, taustalla on vakavasti otettava asia, seurankaipuu.Mistä aikuinen ihminen löytää kumppanin?

Nuorena asiassa ei ollut mitään ongelmaa. Aina saaattoi mennä jonnekin, missä oli muita nuoria ja siellä sitten tapasi enemmän tai vähemmän onnistuneita tapauksia.

Jos nyt joutuisin tuohon tilanteeseen, kumppanin etsintään, olisin aika neuvoton. Perinteisin tapaamispaikka, ravintola, ei houkuttele. Mahdollisuus, että uuteen kumppaniin törmäisi sattumalta kadulla, on olematon. Ainoa mahdollisuus taitaisi olla nettideittailu. Mutta mitä sinne kirjoittaisi?

"Viisikymppinen, vähäpuheinen, sisäänpäinkääntynyt ja hajamielinen nainen etsii seuraa vähään tyytyvästä miehestä. Yst. vast. nimim. Jalostajan hernekeittoa torstaisin - jos sitäkään."

Ei taitaisi tulla kummoisiakaan kandidaatteja tyrkylle. Onneksi kysymys onkin täysin teoreettinen. 

Muuten minulla ei ole mitään deittipalstoja vastaan. Kaikki, mikä edesauttaa ihmisiä torjumaan ikävältä tuntuvaa yksinäisyyttä, on ihan hyvä asia. Tietysti toivon, että toiselle lupautuneet ihmiset pysyisivät poissa sinkkumarkkinoilta, mutta se lienee liikaa toivottu.

Vaan saas nähdä, kuinka Ellan käy? Kaikki sarjaa seuraavat tietävät, että se sympaattinen remonttimies on kaikkein potentiaalisin Oikea. Mutta saavatko he toisensa, sitä emme vielä tiedä.

tiistai 27. syyskuuta 2011

Vaikeuksien kautta voittoon



Sain tämän tunnustuksen tänään Mirjamilta http://www.mirjaminlaulu.blogspot.com/

Kiitos! Antaisin takaisin samanlaisen, ellei Mirjamin mainio blogi olisi jo ehtinyt saada sitä.

Onnistuin jopa lisäämään tuon kuvan tänne, vaikka se ei ollut helppoa. Minulle mikään, mikä liittyy tietokoneisiin tai mihin tahansa tekniikkaan, ei ole helppoa. Mutta ohjeita sentään osaan lukea...

Tähän tunnustukseen liittyy haaste: pitää vastata muutamaan kysymykseen. Kas tässä vastaukset:

Kaunein näkemäsi rakennus?


Tämä ei ehkä ole kaunein, mutta taatusti hauskin rakennus, jonka olen nähnyt. Kuvassa on Uudessakaupungissa sijaitseva Raija ja Pentti Nokkalan taidetalo Pilvilinna. Talo on sekä päältä että sisältä riemukas näyttö siitä, mitä kahden luovan ihmisen rohkea yhteistyö voi saada aikaan. Paikka on sanoinkuvaamaton, positiivisesti. Onneksi se on kesäaikaan avoinna yleisölle, joten jokainen voi käydä paikan päällä katsomassa itse. En tiedä, pidetäänkö taidetaloa avoinna muulloin kuin kesällä.

Raija Nokkala on tunnettu taidemaalari, jonka naivistiset työt ovat hyvin suosittuja. Itsekin pidän niistä valtavasti.




Paras käsityösi?

Tässä ovat Aatami ja Eeva, Vanhan Maatilan tilanhoitajapariskunta. He saavat nyt edustaa käsitöitäni, vaikka en pidäkään nukkeja parhaina aikaansaannoksinani. Parhaat ovat vielä tekemättä.
Nukeissa on kuitenkin paljon hyvää: he ovat aina onnellisia yhdessä, hoitavat työnsä mukisematta ja ovat valmistetut vanhoista tilkuista ja langanlopuista. En joutunut ostamaan näitä varten yhtään mitään. Nuket valmistuivat pian sen jälkeen, kun ostimme vanhan talomme, vähän yli kymmenen vuotta sitten.

Musiikki, joka vaikuttaa syvästi?

Sibeliuksen Finlandia. Jylhä, isänmaallinen, sopivasti mahtipontinen.

Mikä rasittaa arjessa?

Tietotekniikka, joka joko ei toimi tai jota en osaa käyttää. Eipä juuri mikään muu.

Mistä nautit arjessasi?

Mikä lasketaan arjeksi? Arjessa nautin esimerkiksi juuri äsken jaksosta kotimaista Klikkaa mua -sarjaa. Ja siitä, jos onnistun kirjoittamaan jotain, johon  olen tyytyväinen.

Kysymykset eivät ehkä olleet ihan sanasta sanaan alkuperäisiä, sillä muistelin ne ulkoa. Mutta eiköhän tuosta tärkeimmät selvinneet.

Minä voisin lähettää tunnustuksen osoitteeseen http://www.kaunisturhuus.blogspot.com/ Ole hyvä!