Terveysasiaa

Aloitin hainrusto-vihersimpukkakapselien käytön 26.11. viime vuonna. Nyt tätä ihmiskoetta on siis jatkunut reilut kaksi kuukautta. Tämä on kolmas ja viimeinen raportti aiheesta.
Kapselien tarkoitus - ainakin minun käsittääkseni - on voidella niveliä sillä tavalla, että ne liikkuvat vähän paremmin, tehdä käyttäjästään vähemmän kankea.

Näin on tapahtunut. Minusta ei ole tullut Aira Samulinia, mutta kun esimerkiksi istuin sunnuntaina pitkän aikaa lattialla selaamassa vanhoja valokuvia, pääsin ylös kohtalaisen sujuvasti ja ilman irvistelyjä. Näin ei olisi tapahtunut vielä viime syksynä.

Lisäksi minua ei satu mihinkään. En väitä, että kapselit olisivat vieneet kaikki kolotukset mennessään, mutta sen tiedän, että juuri nyt ei satu mihinkään. Paitsi tuohon vasempaan olkapäähän joka on edelleen käyttökelvoton. Sekään ei ole sentään tullut pahemmaksi.

Tämä ei ole mainos: en ole saanut yhtään kapselia ilmaiseksi enkä aio pyytääkään. Halusin vain jakaa tämän kokeeni niiden kanssa, joita asia mahdollisesti kiinnostaa. Ja tietysti me kaikki tiedämme, etteivät mitkään maailman kapselit korvaa liikuntaa ja muita terveitä elämäntapoja.

Lisää terveysasiaa. Kävin eilen intialaisessa päähieronnassa. Sain lapsilta jouluna lahjakortin, joka oikeuttaa kolmeen päähierontaan ja eilinen oli järjestyksessä toinen kerta.

Kokemus on miellyttävä, mutta ei niin eksoottinen kuin luulin. Se on oikeastaan vähän humoristinenkin: mennä ventovieraan ihmisen luo, sanoa päivää ja antaa tämän muukalaisen sitten kouria päätäni itse asiassa aika intiimillä tavalla.

Hieronnan tarkoitus on kuulema kirkastaa ajatuksia. Elän toivossa, toistaiseksi olen saanut vain vähän päänsärkyä seuraavana päivänä.

Kuva ei liity aiheeseen. Olkoon nyt tuossa kun ei näin talvella paljon muutakaan kuvattavaa ole. Otos on Halistenkoskelta Aurajoen varrelta. Otin sen eräällä työreissulla, kun aurinko paistoi ja oli olevinaan niin kaunista.