maanantai 24. lokakuuta 2011

Meillä pakataan taas

On laiva valmiina lähtöön, se kaukomaille käy
missä taivaalla illan tullen ei Pohjantähteä näy.

                         Peppi Pitkätossun lähtölaulu


Näin ovat taas asiat meillä. Laukku on melkein pakattu, lentoliput selvitetty ja lähtö odottaa - ei minua, vaan miestä - huomenaamuna. Seuraavan kerran näemme ensi vuonna.


Tämän kuvan Marinerista otin keväällä Ushuaiassa, maailman laidalla.

Merimiehen vaimona saa tottua lähtöihin ja poissaoloihin. Minulle tämä käy, tarvitsen paljon tilaa ja aikaa omille tekemisilleni, mutta tiedän, ettei se kaikilta onnistu. Jotkut haluavat viettää elämänsä puolison kyljessä ja tehdä kaiken yhdessä ruokaostoksista lähtien. Eikä siinä mitään vikaa ole, jos se sopii molemmille. Ei ole mitään yhtä oikeaa tapaa elää yhdessä.

Mariner on ollut kesän Välimerellä, risteillyt siellä jossain Turkin ja Italian välillä. Raine menee laivalle Roomasta ja sitten, parin viikon päästä, he suuntaavat taas kohti  Karibiaa, jonne Mariner menee talveksi.

Minulla on taas vaikka mitä suunnitelmia, jotka kaikki pitäisi toteuttaa hetimiten. Opiskelun suhteen alkaa jo huono omatunto vaivata ja ensimmäinen oikea tenttikin lähestyy. Nyt, kun koti taas tyhjenee toivon, että saan otettua itseäni niskasta kiinni, vaikka kielioppi ei vieläkään ole muuttunut kiinnostavaksi.

Asiasta vielä toiseen: kävin tänään käytettyjä toimistokalusteita myyvässä Encoressa ja löysin itselleni uuden työtuolin. Toistaiseksi se jäi sinne odottamaan, käyn hakemassa sen huomenna. Tuolissa oli hyvä istua, mutta erityisesti iloitsen sen kirkkaanpunaisesta väristä. Sellaisessa tuolissa syntyy varmaan tuoreita ajatuksia?

6 kommenttia:

  1. Tuulikki Soini on sanonut kauniisti:
    "Varjele Luoja ihmisen lasta
    merimiehen muijaksi joutumasta,
    ja kiitos ettet minua varjellut!"

    Punaisessa tuolissasi kirjoitat varmasti jotain yhtä osuvaa - ihan niinkuin tähänkin asti.

    VastaaPoista
  2. Kiitos, Preferita!

    Olen muuten yrittänyt muutaman kerran kommentoida blogiasi, mutta en vain onnistu. Tiedä kuitenkin, että käyn sen aina lukemassa!

    VastaaPoista
  3. Mielenkiintoista. Jotenkin kiehtovaa. Merimiehen tytär ymmärtää:)

    VastaaPoista
  4. Olennainen: meistä maakravuista merimiehen elämä on mielenkiintoista, vaikka he itse taitavat kokea asian eri tavalla.Arkea se henkilökunnan elämä laivallakin on vaikka olisi kuinka hieno risteilijä.Tosin aika erilaista arkea, kun ei tarvitse vastata mistään muusta kuin omasta työstään, kaikki muu hoituu jonkun toisen toimesta.

    VastaaPoista
  5. Tuo viimeinen lasueesi tuntuu niin tutulta - muistan äitini juuri noin ajatelleen. Isä kuului päällystöön ja palvelu pelasi; ruoka kannettiin eteen monta kertaa päivässä, oma hytti siivottiin ja kaikki hoitui muiden toimesta. Kunhan laiva kulki:)
    Kotona sitten ei ollutkaan viiden tähden palvelu odottamassa. Olihan se kotiutuminen reissusta aina piiiitkä prosessi...
    Merimies on kuitenkin eri mies!

    VastaaPoista
  6. Niinpä! Ymmärrän äitiäsi...

    VastaaPoista