Hyvin vastasin vaikka en ymmärtänyt kysymyksiä

Tulin äsken tekstianalyysikurssin tentistä. Luulen, etten saa yhtään pistettä.

Ei olisi pitänyt olla ylimielinen ja kuvitella, että kun luennoilla kaikki tuntui helpolta ja itsestään selvältä, tenttikin olisi helppo. Ei siltikään, vaikka opettaja moneen kertaan sanoi, että tentti on ihan lyhyt eikä sitä tarvitse pelätä; eniten tulevaan arvosanaan vaikuttaa analyysitehtävä, jota en ole vielä tehnyt.

Kun näin tenttikysymykset tuli tunne, että joko minä olen väärässä paikassa tai tentti on väärä. Kysymyksissä ei ollut yhtä ainoaa tuttua sanaa. Siis ei mitenkään tuttua, ei mitään, mitä olisin joskus edes jossain muussa yhteydessä kuullut.

Olen ollut poissa kahdelta viimeiseltä luennolta, muuten olen istunut kaikilla. En millään voi uskoa, että tentissä olleet asiat käsiteltiin viime viikolla. Kaikki.

No, tein minkä pystyin. Yritin päätellä mistä mahtaa olla kysymys ja sepustin sitten parhaani mukaan. Vastaukset ovat asiallisia ja hyvin muotoiltuja. Tosin en tiedä, mihin ne vastaavat.

Lähdin tentistä samaan aikaan kahden muun kurssilaisen kanssa. Eteisessä seisoimme hetken suu auki ja tunnustimme sitten kaikki yhteen ääneen, ettei kenelläkään meistä ollut hajuakaan siitä, mitä oli kysytty.

Viimeinen tenttikysymys kuului: "Kirjoita essee Anna Solinin artikkelin pohjalta aiheesta Teksti-jotakin (en muista) ja variaatiot".
Ensin ihmettelin, mikä kumman artikkeli? Sitten odotin, että opettaja antaa meille jonkun artikkelin. Sitten vasta tajusin, että artikkeli tarkoitti kappaletta eräästä kirjasta joka kylläkin muistaakseni käsitteli ihan toista asiaa kuin tuota-mitä-en-muista ja sen variaatioita. Mutta esseen kirjoitin, pontevasti ja huolella ja laitoin oikein esimerkkejäkin.

Nyt tuntuu, että aika on mennyt hukkaan. Enemmän olisi tullut tulosta, jos tuon yliopistolla istutun ajan olisin vaikka polkenut kuntopyörää.