sunnuntai 29. tammikuuta 2012

On se Huvikumpu, vaikka...

Tämän sunnuntain asuntonäyttelykohteemme oli parikymmentä kilometriä Turusta pohjoiseen. Lähdimme matkaan hyvissä ajoin ja viime sunnuntain vahingosta viisastuneena; viikko sitten olimme vähällä menettää koko näytön, sillä auton hansikaslokerossa hyytynyt navigaattori suostui toimimaan vasta pitkän lämmittelyn jälkeen. Eikä siitä nytkään, huoneenlämmöstä otettuna, paljon hyötyä ollut: kumpikaan ei muista, mistä siihen laitetaan ääni päälle ja kumpikaan ei näe ilman silmälaseja juuri mitään. Lasit tietysti olivat kummaltakin jääneet kotiin. Pääsimme silti perille, viisaana tyttönä minä olin tarkistanut reitin karttapalvelusta ja opetellut sen ulkoa.




Viehättävä Huvikumpu-tyylinen talo oli myös sisältä viihtyisä ja kodikas. Voisin hyvinkin haluta asua tällaisessa talossa, vanhan puutarhan ympäröimänä. Reilun kahdentuhannen neliön tontilla olevasta talosta pyydetään
239 000 euroa.

Tähän asti kaikki hyvin.

Myynti-ilmoituksessa sanotaan näin: "Tämä talo yllättää positiivisesti". Mietin heti, mikä on se vaikka joka lauseen perään kuuluisi? Ja selvisihän se, kun kaarroimme talon pihaan. Vaikka on talon vieressä, ylhäällä vallin päällä kulkeva vilkkaasti liikennöity maantie. Korkea valli pimentää tontin vaikka toisaalta toki sulkee sen suojaansa ja pitää varmaan siitä suunnasta tulevat tuuletkin loitolla.

Joten tästä kauniista talovanhuksesta, tästäkään, ei tule meidän uutta kotiamme.

Näytössä oli paljon ihmisiä, enimmäkseen nuoria perheitä. Talot, joiden läheltä löytyvät lapsiperheille tärkeät palvelut, vetävät tietysti eniten katsojia. Tästäkin talosta on lyhyt matka kouluun, päiväkotiin ja kauppaan ja Turun keskustaan pääsee nopeasti moottoritietä pitkin. Tämän takia meidän varmaan pitäisi keskittyä etsimään vähän kauempaa, mehän emme tarvitse mitään lähipalveluja eikä meidän ole pakko päästä keskustaankaan päivittäin.

Kotimatkalla Raine kysyi, josko käytäisiin kahvilla. Sanoin, että mennään kotiin keittämään, tulee halvemmaksi. Että jos tässä nyt aletaan kantaa rahoja kahviloihin, niin tomppaan saa pian naputella osoitteeksi Mierontie 1.

Ikävä vaimo. 

3 kommenttia:

  1. Vanhassa vara parempi - eipä ole ensimmäinen kerta kun navigaattorista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Bensanmyyjien keksintöä varmaan.

    Mukava seurata teidän asuntoprojektia, tulee ihan halu klikkailla vähän Oikotietä, jos vaikka...

    VastaaPoista
  2. Preferita: meidän asuntoprojektista tuleekin oikea Jatkokertomusten Äiti, veikkaan! Kannattaa pysyä kanavalla.

    VastaaPoista