Lähdön edellä

Aamupäivä kului ruoanlaittoon. Tyttäret olivat vielä kaikki koolla, viimeistä kertaa ennen kuin lähdemme reissuun. Yritin antaa ohjeita talonpidosta poissaolomme aikana, mutta minua kiellettiin kohkaamasta lähdöstäni ja muistutettiin, että tässä ollaan jo aikaihmisiä. Kiistän kohkanneeni.


Olisin halunnut käydä hyvästelemässä myös kesäkodin, mutta se nyt jäi. Eilen oli niin huono ajokeli, etten viitsinyt lähteä matkaan, kun mitään todella tärkeää toimitettavaa ei kuitenkaan ollut. Nyt pitää vain luottaa siihen, että aitan ikkunalle asettamani tonttupari valvoo pihapiirin liikennettä.

Matkakuume alkaa vähitellen nousta. Toivottavasti en ole unohtanut mitään tärkeää, en ainakaan mitään, minkä olisin luvannut jollekulle. Jos olen, pyydän anteeksi jo nyt.

Tänä talvena ei sitten menty edes hiihtämään (kun en vielä tähän mennessä ole saanut aikaiseksi). Ostin viime vuonna sukset, kun täällä Turun seudullakin oli kunnon hiihtokelit. Tässä lähistöllä on mainioita latuja, joita kävin muutaman kerran kiertämässä. Kesämaisemiin tein retkiä koiran kanssa - siellä ladun sai tehdä itse umpihankeen.

Hiihdin tätä omaa latuani monta kertaa edestakaisin. Tässä kulkee polku, jota pääsee hevosella ja traktorilla, mutta ei autolla ja joka johtaa meidän kylästämme naapurikylään.

Kului vuosikymmeniä, etten ollut suksilla. Lapsena hiihtäminen oli talvella luonnollinen tapa liikkua paikasta toiseen, lähes kaikki tulivat suksilla kouluun. Ladulle pääsi kotipihalta. Sen takia olikin kynnys aloittaa kaupunkilaishiihto, joka edellyttää suksien pakkaamista autoon ja ajamista ladun varteen. Sitten, kun lopulta pääsin näille hienoille, koneen tekemille laduille, huomasin monen muunkin asian muuttuneen. Ensin tietysti se, että ladut ovat yksisuuntaisia, väärään suuntaan ei sovi mennä. Ja sitten se, miten hienoja varusteita muilla hiihtäjillä oli. Minulla ei ollut mitään muita hiihtovarusteita kuin monot ja sukset, muuten olin haalinut päälleni jonkun vanhan tuulipuvun tapaisen. Edes juomapulloa ei ollut, vaikka ilman sitä mikään liikunta ei näytä nykyihmiseltä onnistuvan. Hiihtää sentään osasin vanhasta muistista.

Nyt pitää kirjoittaa lista asioista, jotka on vielä tehtävä ennen lähtöä. Minulla on matkalaukku avoinna tuossa lattialla ja olen heitellyt sinne yhtä ja toista jota arvelen tarvitsevani.  Laivassakin voi kuulema harrastaa talviurheilua, siellä on pieni jääareena. Luistimia en silti pakkaa mukaan, ne saa lainaksi.