Norjalaismyssy ja muita yrityksiä

Teen aika paljon käsitöitä, mutta olen huono seuraamaan ohjeita. Viime viikonloppuna päätin tehdä norjalaismyssyn täsmälleen netistä löytämäni ohjeen mukaan. Lankoja minun ei tarvinnut ostaa, sillä löysin sopivat värit omasta lankakoristani. Myssy on nyt valmis.

 

Seurasin ohjetta huolellisesti. Tosin ensin minun piti vähentää silmukkamäärää huomattavasti, koska arvelin, että muuten myssystä tulee liian iso. Ja sen takia minun piti myös sovittaa kuviot uudestaan.
Mutta muuten siis seurasin ohjetta hyvin tarkkaan.

Ohje oli tosi hyvä; en löytänyt siitä yhtään virhettä. Kudoin myssyäni koko viikonlopun, aina kun ehdin istumaan vähäksikin aikaa. Olin tyytyväinen kun ajattelin, että kerrankin minulla on kohta myssy, joka on tehty täsmälleen ohjeen mukaan.

Myssy alkoi näyttää huolestuttavan isolta, vaikka olin vasta ohjeen puolivälissä. Kokeilin myssyä päähäni. Sain vetää sen huoletta leukaan saakka. Siitä ei ollut tulossa myssy vaan hiippalakki.

En lannistunut. Purin melkein kaiken ja aloitin alusta. Jätin välistä yhden mallikerran pois tai oikeastaan kaksi. Tuossa, missä on valkoinen pohja ja punaisia pilkkuja pitäisi olla punaisia tähtiä valkoisella pohjalla ja sen jälkeen pitäisi olla harmaa osuus johon kavennukset tehdään.

Hyvä myssy siitä tuli, vaikka se on vieläkin turhan iso.

Pieni käsityö kaiken lukemisen ja kirjoittamisen välissä  tekee hyvää sielulle.

Alkuperäinen neuleohje on Garn Studion sivuilta. Sieltä löytyy paljon hyviä, ilmaisia ohjeita.

Kaikkia ikinä tekemiäni, valmiiksi saatuja käsitöitä vastaa varmaan ainakin yksi kesken jäänyt tai piloille mennyt. Aina kun aloitan jotain, näen mielessäni lopputuloksen mutta vain aniharvoin jos koskaan se vastaa todellisuutta. Opin yrityksen ja erehdyksen kautta. Jos opin.

Kun aikoinaan ompelin ensimmäisen miesten paidan, pääsin kunnialla napinläpiin saakka ennen kuin järkeilyni petti pahemman kerran. Tuumin, että kun kerran napit ovat pyöreitä, on myös napinläven syytä olla pyöreä ja niinpä leikkasin paitaan nappien kokoisia, pyöreitä reikiä. Tai kun kudoin Rainelle suuritöisen irlantilaisneuleen, lopputulos oli sopiva noin kaksimetriselle ja viisikymmentä kiloa painavalle miehelle. Raine ei ole sellainen. Itselleni olen ommellut puseron, jossa oli kaksi vasemman käden hihaa eikä yhtään oikeaa kättä varten.

Näistä voisi vaikka kirjoittaa kirjan. Kaikkien Aikojen Kauheimmat Käsityöt.