torstai 30. joulukuuta 2010

Älkää ostako AEG:n imuria

Älkää ostako AEG:n pölypussitonta imuria. Meillä sellainen oli muutaman kuukauden, mutta tänään se sai lähteä. Omituinen laite, joka tuotti enemmän harmia kuin hyötyä.

Olin niin tyytyväinen, kun imuri hankittiin: vihdoinkin pääsen pölypussien ostamisesta! Kaikkihan tietävät, kuinka vaivalloista on ensinnäkin muistaa ostaa pölypusseja, toiseksi löytää paikka, josta niitä saa ja kolmanneksi vaivautua menemään joskus siihen paikkaan. Pölypussiviidakko on täysin villi ja hallitsematon ja kaipaisi jämäkkää EU-direktiiviä jos mikä.

No juu, mutta siitä kaikesta vaivasta luulin siis päässeeni. Aaeegeessä oli hauska, läpinäkyvä muovisäiliö, jossa roskat pyörivät iloisesti ja josta helposti näki, milloin oli aika tyhjentää pönttö. Ongelmat alkoivat tyhjennyksen jälkeen, laite ei enää toiminut. Se ei käynnistynyt enää. Ei millään. Otin pöntön pois, laitoin uudestaan, vaihdoin suodattimen, kirosin. Ei mitään.

Lopulta Laura sai imurin käymään. Hurjasti se kävikin, mutta ei vetänyt mitään. Otimme taas pöntön pois, käänsimme suodattimen, purimme koko imurin niin osiin kuin saimme, kokosimme uudestaan, kirosimme. Ja sitten se alkoi vetää.

Ilo ei ollut pitkäaikainen, ongelmia tuli uudestaan. Imuri saattoi kesken kaiken pysähtyä tai suulake ei pysynyt paikoillaan. Tänään mitta tuli täyteen, kun pönttö oli juuri tyhjennetty ja huomasimme, ettei imuri taaskaan vedä. Meteli ja pörinä oli kyllä hirmuinen, mutta letkun päässä ei tapahtunut juuri mitään. Panos-hyöty -suhde oli kuin Leppäsen Aunen uintireissulla.

En ihmettelisi imurin huonoutta, jos se olisi ollut halpa. Mutta tämän piti olla laatupeli, jos ei ihan kodinkoneiden aatelia niin hyvää keskiluokkaa kuitenkin. Hyh.

Lähdimme kesken siivouksen kauppaan ja nyt meillä on tämä.


Tähän pitää ostaa pölypusseja. Niitä pussittomia en enää edes katsellut. Enkä suosittele muillekaan.

Lisää harmia tähän päivään: lentoasemalta soitettiin äsken, että varaamani lentoliput on ilmoitettu peruutettaviksi, koska tiedoista puuttuu passini numero. Annoin numeron, kun ensin tenttasin soittajaa siitä, miten  voin varmasti uskoa, että hän on se, joka väittää olevansa.

- Mistä minä muuten tietäisin, että teillä on tällainen varaus täällä, hän kysyi.

Minusta se oli niin hyvä peruste, että annoin tiedot.

- Toivottavasti tietokone nyt reagoi tähän eikä peruuta varausta, Atlantin yli on niin täyttä, virkailija sanoi.

Sitä minäkin toivon. Kovasti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti