Ravintolalla oli muuten viehattava tapa tuoda ensi alkuun, pyytamatta, lasillinen huurteisen kylmaa kuohujuomaa. Ei sita sentaan ilmaiseksi annettu, hinta oli 60 pesoa per lasi.
Laiva kiinnittyi aamulla seitsemalta vanhan kaupungin edustalla olevaan satamaan.
Montevideo on Uruguayn paakaupunki. Human Resource Consulting valitsi sen vuonna 2006 Latilalaisen Amerikan elamanlaadultaan parhaaksi kaupungiksi. Vuonna 1726 perustetussa kaupungissa asuu vajaa 1,5 miljoonaa ihmista, joista 88 prosenttia on taustaltaan eurooppalaisia, kolmannes Italiasta. Kaupungin perustamista edelsi alkuperaisvaeston, intiaanien, lahes taydellinen tuhoaminen.
Eurooppalaisuus nakyi vanhan kaupungin ilmeessa. Seka rakennukset etta ihmiset olisivat voineet olla vaikkapa Roomasta.
Turistit ohjattiin hyvin satamasta ulos ja suoraan parhaille ostoskaduille. Niiden varrella oli paljon erityisia turistipoliiseja ja kadut olivat siisteja ja puhtaita. Ei kuitenkaan tarvinnut menna kuin pari korttelia sivummas, niin nakyma oli toinen.
Tassakin pihassa asuttiin. Viereinen tontti, siis se muurin vieresta alkava, oli myytavana.
Olemme Montevideossa yon yli ja lahdemme huomenna kuuden maissa illalla. Aion menna ulos taas heti aamulla, vaikka Raine ei paasekaan. Monen merella vietetyn paivan jalkeen on mukava kavella oikeita katuja pitkin, varsinkin kun niiden varrella nakyi olevan paljon kiinnostavia kauppoja.
Tassa on paikallinen kukkakauppa. Siella myytiin myos lemmikkielaimia, ainakin lintuja, aanesta paatellen.
Lampotila taalla on noin 22 astetta. Pitka satamassaoloaika ja kavelymatkan paassa sijaitsevat ravintolat suovat monille miehiston(kin) jasenille tervetulleen tilaisuuden rentoutumiseen. Toivottavasti se sujuu kaikin puolin hyvin. Kun olimme Perun Limassa, kuusi miehiston jasenta oli ryostetty.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti