Riossa on parhaillaan loppukesa ja vuoden kuumin aika. En tieda taman paivan tarkkoja lukuja, mutta liian kuumaa oli joka tapauksessa.
Lahdimme kaupungille yhdentoista maissa. Olisimme halunneet kayda kaupungin tunnetuimman nahtavyyden, kaupunkia ylhaalla vuorella vartioivan Kristus-patsaan luona, mutta emme arvanneet lahtea sinne asti. Olimme tanaan maissa vain neljaan asti iltapaivalla ja kun liikenne oli niin vilkasta kuin se tallaisissa suurkaupumgeissa on, olisi matkaan voinut menna liian pitka aika. Tulemme tanne viela viisi kertaa, joten ehka meilla viela on mahdollisuus.
Kavelimme siis muutaman korttelinvalin, sen verran, etta valilla jo eksyimmekin korkeiden talojen sekaan. Kun poikkesimme paavaylalta, olimme heti markkinakaduilla, joissa oli paitsi paljon ihmisia ja tavaraa, myos paljon metelia. Minulle olisi hyvinkin riittanyt kaupungin itsensa tuottama haly, en olisi tarvinnut kovaaanisista mekastavaa miekkosta, jonka aani kaikui tavattoman kovaa joka puolella. En tieda, oliko han markkinoimassa jotain, selostamassa jalkapalloa vai ehka paikallisradion aamupaivajuontajana, silla enhan mina ymmarra paikallista kielta.
Brasilia on maailman vakivaltaisimpia maista. Olisiko jopa vakivaltaisempi kuin Suomi? Taalla vakivalta on silla tavalla erilaista, etta kaikkien taytyy olla vahan varuillaan. Satuimme nakemaan, miten pankin rahankuljetusauto eteni pitkin katua: sen edella ja perassa kulki poliisiautoja ja lisaksi maastoauto, jossa oli aseistettuja poliiseja. Kun saattue tuli suojatien kohdalle, jossa paljon ihmisia odotti kadun ylitysta, maastoautosta hyppasi sotaisan nakoinen mies todella sotaisan nakoisen pyssyn kanssa ja kaveli auton ja ihmisten valissa tuiman nakoisena. En uskaltanut edes ottaa valokuvaa.
Rio de Janeiro on perustettu 1565. Vuoteen 1764 asti se oli Brasilian paakaupunki. Kaupungin ydinalueella asuu lahes 8 miljoonaa ihmista ja ns. metropolialueella 14 miljoonaa. Rio on Sao Paulon jalkeen Brasilian toiseksi suurin kaupunki.
Brasilian tuloerot ovat erittain suuria. Kaupunkien koyha kansa asuu omilla hokkelialueillaan, faveloissa. Niihin jarkeva turisti ei mene kaymaan. Favelat ovat yleensa kaupunkien laidoilla, mutta Riossa niita on myos keskustassa. Kuvassa nakyy osa tallaista asuinaluetta.
Rion tunnetuin vuosittain toistuva tapahtuma ovat sambakarnevaalit. Tana vuonna ne alkavat 4.3, joten voi olla, etta ehdimme nahda osan karnevaaleista. Karnevaalien valmistelut kokivat vakavan takaiskun, kun suuri tulipalo tuhosi paljon valmiita karnevaalipukuja ja esiintymislavoja helmikuun kuudes paiva.
Karnevaaleja tulee joka vuosi seuraamaan miljoonia ihmisia paaasiassa Brasiliasta, mutta myos ulkomailta. Viime vuonna sambaturisteja laskettiin olevan jopa 700 000.
Suurkaupungit eivat oikein ole minua varten. Kaupunkeihin patee sama kuin laivoihin: kun ihmisia on liikaa, se ei enaa voi olla hienoa.
Parin tunnin tallustelun jalkeen oli ihan kuitti. En oikein jaksanut edes ottaa kuvia. Tassa viimeisessa kuvassa ollaan tulossa markkina-alueelle. Siella on tosiaan kortteleittain kauppoja, ei juuri edes kahviloita tai ravintoloitakaan vaan kauppoja, joissa myytiin kannykoita, ranta-asuja ja jopa vessanpytynkansia. En ostanut mitaan.
Nyt olemme jo lahteneet pois Riosta. Kaikkien piti olla laivassa viimeistaan 15.30 ja heti sen jalkeen pidettiin taas pelastautumisharjoitukset. Istuin taas kiltisti ja ensimmaisena omalla D21-asemallani. Noin puolen tunnin kuluttua maaraajasta kaikki muutkin olivat paikoillaan ja harjoitukset saattoivat alkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti