Eilinen paivitys keskittyi korttisotkuun ja oli muuten sekin vain tiivistelma siita, mita todella tapahtui. Asiasta on puhuttu laivassa tanaan ja tullaan varmasti viela puhumaan.
Tassa on nyt kuitenkin tamanhetkinen olinpaikkamme, Valparaiso. Tama laivan kannelta otettu kuva nayttaa vahan vanhaa kaupunkia, uudempi on tasta vasemmalle pari kilometria.
Valparaiso on jotenkin tosi viehattava, kodikkaan tuntuinen paikka. Vuorten rinteille rakennetut talot ovat mita eriskummallisimpia hokotyksia ja jos niiden perustukset ovat samaa luokkaa kuin milta maanpaalliset osat nayttavat, niin ihmetella taytyy, miten ne ollenkaan pysyvat jyrkassa rinteessa.
Koska laiva oli taalla yota, henkilokunnalla oli aika hyva mahdollisuus paasta kaymaan ulkona. Me lahdimme Rainen kanssa eilen iltapaivalla katsomaan kaupunkia. Otimme satamaterminaalista taksin ja ajoimme keskustaan. Kavelimme pari tuntia ja kavimme syomassa. Osuimme uudehkoon ostoskeskukseen, joka muistutti kovasti Myllya tai Skanssia, mutta oli isompi. Pistaydyin yhteen vaatekauppaan, jossa oli alennusmyynti ja kauheasti ihmisia ja ostin itselleni yhden puseron 4000 pesolla eli noin kuudella eurolla.
Pistaydyimme ulkona viela tanaankin. Nyt kavimme katsomassa ihan tassa lahella olevaa vanhaa kaupunkia. Kuljimme pitkin ostoskatua, jossa myytiin kaikenlaista ruokatavaraa mutta myos vanhoja kirjoja ja kaytettyja vaatteita. Yksi iso kortteli oli kokonaan kauppahalli, jossa seka sisalla etta ulkona oli tuoreita vihanneksia, hedelmia ja lihaa.
Sita, jolle puhtaus on puoli ruokaa, voisi alkaa akkia heikottaa tallaisessa paikassa. Esimerkiksi kalaa myytiin kadulla avonaisilta poydilta, jaita ei tietenkaan ollut. Lihaa tuotiin puolikkaina ruhoina kuorma-autoissa ja kun kuski paasi kaupan eteen, han avasi takaluukun ja auttoi kaupan myyjaa heittamaan ruhon selkaansa ja kantamaan kauppaan. Kulkukoirat seurasivat toimitusta toiveikkaina.
Vihanneskauppias istui aivan rauhassa odottamassa asiakkaita ja rauhassa vetelivat paivaunia myos tomaattilaatikossa makaavat kissat.
Autojen seassa nakyi muutamia hevoskarryjakin, joilla torikauppiaat olivat tuoneet tuotteitaan myyntiin. Jotkut olivat tulleet toihin ratsain ja pysakoineet hevosensa tai aasinsa puistoon.
Poikkesin kemikaliokaupassa asioimassa. Vaikka eilinen ostoskeskus ja varmaan moni muukin paikka taalla on yhta moderni kuin Suomessa, taalla vanhankaupungin liikkeessa oli viela kaytossa entisesta Neuvostoliitosta tuttu systeemi. Ensin valitun tavaran kanssa mennaan tiskille, jossa se vaihdetaan tuotteen hintaa osoittavaan lappuun. Sen lapun kanssa mennaan kassalle, jonne saa maksaa. Kuitin kanssa mennaan sinne toiselle tiskille takaisin hakemaan se tavara.
Viimeksi olen tormannyt samaan systeemiin viitisen vuotta sitten Kronstadtissa, niin etta ei se ihan pelkastaan entisen Neuvostoliiton asia ollut. Talla tavalla saadaan mahdollisimman monille toita.
Torikaupasta viela sen verran, etta myyntipaikan valinta naytti olevan aika vapaata. Jos joku halusi myyda tavaroitaan, han levitti viltin kadulle, latoi tavarat paalle ja aloitti. Esimerkiksi sen eilisen hienon ostoskeskuksen vieritse kulki hyvin vilkkaasti liikennoityja katuja. Katu ylitettiin tietysti suojatieta pitkin ja aina vihrean vaihtuessa menossa oli paljon ihmisia. Se ei kuitenkaan haitannut sita myyjaa, joka tukki suojatien toisen paan omalla, tavaroin lastatulla viltillaan. Ilmeisesti han ajatteli, etta tassa sita asiakasvirtaa on jos jossain.
Nailla hetkilla viimeistenkin matkustajien pitaisi olla laivassa. Vajaan tunnin paasta meilla on pelastusharjoitukset, kuten on jokaisen risteilyn aluksi. Minun kokoontumispaikkani hatatilanteessa on D21 eli kolmoskerroksen ravintolan ylakerran perapaassa.
Taalla pidetaan kaikenlaisia hatatilanneharjoituksia aika usein. Matkustajille ei ole muuta kuin nama yhdet, mutta henkilokunta harjoittelee lahes joka satamassa jotain. Olen nyt ollut taalla kaksi ja puoli viikkoa ja sina aikana esimerkiksi laivan pelastusveneet on laskettu harjoitusmielessa vesille kaksi kertaa, viimeksi tana aamuna.
Pelastusharjoitusten jalkeen koneet kaynnistetaan ja suuntaamme taas merelle. Jatamme Chilen ja suuntaamme kohti Argentiinaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti