Jonain päivänä tämä on historiaa

Nyt joudun häpeämään ja pyytämään anteeksi. Booky.fi:stä tuli tänään tieto, jonka mukaan kirjani on pistetty postiin.

Anteeksi, Booky.
(Niin vaikka ei se kirja vielä täällä ole, kuiskasi pieni ääni hänen sisällään.)

Lisää kirjoista. Löysin kirjastosta pienen herkkupalan, johon oli pakko tarttua.

"Naisen velvollisuusetiikka ja yksilön ratkaisu" ei kuulosta yhtään kiinnostavalta, mutta ei anneta sen hämätä. Kirja tarkastelee kirjailija Helmi Krohnin elämää ja ratkaisuja syntymästä siihen asti kun hän erosi kielentutkija Emil Nestor Setälästä.

Olen lukenut kirjasta vasta esipuheen, mutta sekin on jo herättänyt paljon ajatuksia. Kirjan kirjoittaja on historian professori Vesa Vares ja jo se, että a) historioitsija, b) mies yrittää ymmärtää ja selittää naiskirjailijan elämää, on tavattoman mielenkiintoista. Vares itsekin sanoo, että kirjoitustyön aikana "Tutuksi tulivat myös sellaiset ilmiöt kuin reviirinsuojelu, tietyn näkökulman edellyttäminen ja se kuuluisa lasikatto - niiden piirien taholta, jotka näitä muutoin paheksuvat."

Vares on käyttänyt lähteinään pääasiassa kirjeitä, jotka Helmi Krohn lähetti Maila Winterille (Talvio) ja Jalmari Finnelle sekä muutamille muille ihmisille. Samaan kokoelmaan perustuu myös hiljattain lukemani Marjut Hjeltin toimittama Helmi.

Kirjailija huomauttaa aiheellisesti, että ilman vilkasta kirjeenvaihtoa ja kirjeiden säilymistä me tietäisimme kovin vähän Krohnista sen paremmin kuin muistakaan hänen aikalaisistaan. Hän muistuttaa myös puhelimen ja sähköpostin tuhoisasta vaikutuksesta tulevaan historiantutkimukseen.

Mitä meistä tosiaan jää jäljelle, kun asiat hoidetaan ilman näkyviä ja säilyviä dokumentteja ja aniharva taitaa enää kirjoittaa päiväkirjaakaan?

Jääväthän blogit! Minäkin olen kohta vuoden kirjoittanut melkein joka päivä asioista, jotka ovat nyt jopa banaaleja, naiveja ja arkista arkisempia mutta joista jo muutaman vuosikymmenen kuluttua on tullut historiaa. Tuhansiin, varmaan kymmeniintuhansiin blogeihin ympäri Suomen kirjoitetaan tänäänkin kertomuksia tavallisten ihmisten arjesta. Koskaan ennen ihmisten elämää ei ole saatu kirjallisesti talteen näin tehokkaasti kuin nyt.

Joten eipä huolta, profesori Vares: tutkittavaa tulee riittämään. Siitä lupaan pitää osaltani huolen.