Sain ajan Laitilan eläinlääkäriltä torstaiaamuna yhdeksältä. Meidän pitää viedä mukanamme koiran pissanäyte. En ole koskaan ottanut sellaista ja pohdimme Marian kanssa aamupäivällä puhelimessa, miten se mahtaisi parhaiten onnistua. Maria kertoi nähneensä jossain koiraohjelmassa, miten näytteenotto oli sujunut hyvin, kun koiran omistaja oli varustautunut pitkävartisella kauhalla. Jospa minäkin otan sellaisen? Lähden torstaiaamuna anivarhain ulkoiluttamaan koiraa kauha ja näytepurkki mukanani. Heti, kun Nonna kyykistyy, tyrkkään kauhan alle.
Veikkaan, että siitä ei tule mitään. Nonnarukka on syntymäsäikky ja lopettaa varmaankin pissaamisen ikiajoiksi, jos sitä tuolla tavalla pelotellaan. Mutta yritettävä on, niin lääkäri sanoi.
Tein tänään taas vähän kivihommia. Olen joskus kerännyt kiviä tähän hankalaan navetan kulmaukseen, jossa ei edes ruoho kasva. Olin vain heittänyt kivet sinne sen kummemmin pohjustamatta ja nyt tuo kiveys näytti jo tosi epäsiistiltä. Tein sen uudestaan. Otin kivet pois, laitoin kasvuharsoa alle estämään rikkaruohojen kasvamista, toin päälle hiekkaa ja ladoin kivet uudestaan.
Hiekan keskellä näkyvä pieni puska on kivikkokasvi, joka on ihan omia aikojaan päättänyt kasvaa tuossa. Annoin sen olla, tosin karsin sitä vähän kun se oli jo niin iso.
Loppupäivän tein - arvatkaa mitä - niin juuri, leikkasin ruohoa. Nyt ne on taas kertaalleen leikattu ja piha näyttää siistiltä ainakin huomiseen puoleen päivään asti.
Olen sentään pitänyt pari ruokataukoa. Syödessäni olen lukenut Eppu Nuotion Pii Marin -dekkareita. Lainasin koko sarjan Laitilan kirjastosta.
Nuotio on erittäin hyvä kertoja. Hän osaa pitää jännityksen yllä tiputtelemalla vihjeitä ja vääriä johtolankoja joka toisella sivulla. Lisäksi hän ei sorru ylenpalttiseen väkivallan ja sen seurausten kuvailuun.
Pii Marin on toimittaja, joka ei ole tainnut vielä yhdessäkään kirjassa ehtiä tekemään yhtään juttua. Hänen aikansa menee rikosten parissa puuhailuun, sillä joka paikkaan, minne Marin menee, ilmestyy ruumis.
On se jännittävää, mutta ei käy kateeksi. Olen ihan tyytyväinen siitä, että kun minä menen jonnekin työn puolesta, sinne yleensä ilmestyy vain kahvia ja pullaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti