Nonna on seurakoira täydestä sydämestä, sen olen jo kertonut. Koira haluaa pitää seuraa ihan koko ajan ja seurata mieluiten minua joka paikkaan. Se huolestuu heti, kun huomaa, että teen toimia, jotka edeltävät kauppaan tai tallille lähtöä ja sitten se yrittää kaikkensa päästäkseen mukaan.
Yksi poikkeus kuitenkin on. Nonna ei halua lähteä maalta kaupunkiin.
Tulimme tänään Turkuun, sillä vien auton huomenna huoltoon ja toimittelen vähän muitakin kaupunkiasioita. Vietimme mukavan aamupäivän maalla. Kävimme mustikassa ja Nonna poimi antaumuksella mehevimipiä marjoja suureen kitaansa ja tietysti sieltä, mistä ihmisetkin niitä juuri olivat ottamassa. Minä olin mustikassa vain assistentti, varsinainen mustikkaretkeläinen oli Maria, joka tuli maalle jo eilen. Saimme oikein mukavan saaliin, monta litraa mustikoita, vähän metsämansikoita ja muutaman kanttarellin.
Sitten tuli aika lähteä. Pakkasimme auton ja vaihdoimme vaatteet. Nonnan yleensä iloinen ja innokas olemus muuttui aina vain vaisummaksi.
Vihdoin kaikki oli valmista. Vain koira puuttui auton takapenkiltä. Kutsuin sitä. Se vetäytyi kuurosokean elkein poispäin. Kutsuin uudestaan. Maria kutsui. Nonna seisoi ulko-oven edessä ja tuijotti pyytävästi ovenkahvaa.
Saimme kutsua moneen kertaan ja esittää vaikka mitä houkutteluja, ennen kuin koira oli autossa. Se ei olisi halunnut lähteä.
Matkalla pohdimme Marian kanssa, johtuuko koiran käytös vastenmielisyydestä autossa olemista kohtaan vai ymmärtääkö se todella, että matkan päässä odottaa tukala ja rajoituksia täynnä oleva kaupunki. Tulimme siihen tulokseen, että koiran järki ei riitä kaupunkiin asti, kyse on siis autosta.
Nyt tulin kuitenkin ajatelleeksi, että Nonna on valtavan innoissaan änkeämässä itseään autoon aina, kun olemme lähdössä Turusta Laitilaan. Etteikö se siis muka osaisi ajatella niin pitkälle?
Koiraparka. Tiedän, miltä siitä tuntuu. En itsekään tulisi millään pois maalta.Menen takaisin heti, kun saan asiani hoidettua.
Ja huomenna on vihdoin se päivä, jolloin pääsykokeiden tulokset on viimeistään luvattu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti