Olemme tanaan Salvador de Bahiassa. Nyt on tiistai ja karnevaalit kestavat koko viikon. Kavimme vanhassa kaupungissa, siina Unescon maailmanperintokohteessa, katsomassa. Koko alue on taynna juhlijoita, eika siella nyt tapahdu mitaan muuta. Edes kaupat eivat ole auki, matkamuistokauppoja lukuunottamatta. Ja tietysti joka puolella myytiin jotain syotavaa ja juotavaa.
Samba nayttaa olevan kaikkia yhdistava asia. Miehet ja naiset, nuoret ja vanhat, tanssivat. Vanhan kaupungin kaduilla meni vahan valia tanssiryhmia, joiden edella turvamiehet tekivat tieta. Tanssia saestettiin useimmiten rummuilla. Soittamisen vimma ja varsinkin aani saa partiolaisten kevatparaatin tuntumaan lahinna saalittavalta.
Juhliminen ei rajoitu vain vanhaan kaupunkiin, sita on kaikkialla, kaikki ovat juhlatunnelmissa. Juhlijoiden turvallisuutta on varmistamassa valtava joukko poliiseja. Heita on erilaisia, on tavallisia ja sotilaspoliiseja ja ties mita kodinturvajoukkoja onkaan. Joka tapauksessa heita on paljon. Meita on varoiteltu kovasti rikollisista ja uskon, etta heitakin on paljon. Se, joka menee pimean aikaan yksin kaupungille, ottaa kylla aikamoisen riskin.
Tulimme aamulla tanne vahan myohassa, silla satamaan oli ennen meita tullut seitseman isoa risteilijaa. Samba on vetanyt ne tanne, silla aikaisemmilla kerroilla me olemme olleet ainoa risteilija. Jouduimme siis vahan odottamaan, mutta saimme kuitenkin parhaan paikan heti terminaalin edesta. Tama on viimeinen kerta kun olemme taalla yota. Tulemme tanne viela yhden kerran, 16. paiva, mutta silloin lahdemme pois jo iltapaivalla ja sitten suunnaksi otetaankin jo Eurooppa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti